keskiviikko 19. maaliskuuta 2014

St. James's Gate Guinness Original

17. maaliskuuta vietettiin monissa länsimaissa Pyhän Patrickin päivää eli tutummin Irlannin kansallispäivää. Tämä juhlapäivä, jolloin ihmiset tavallisesti pukeutuvat vihreään ja värjäävät siinä sivussa kaiken muunkin vihreäksi, on nimensä mukaisesti Irlannin suojelupyhimyksen, Pyhän Patrickin muistopäivä. Kyseinen herra eli 400-luvulla, ollen suuri kristinuskon puolestapuhuja. Hänen suurinpana saavutuksena muun muassa pidetään Irlannin saattamista kristinuskoon kuuluisan kolmilehtisen apilan, ja tästä tehdyn kolminaisuus-vertauksen avulla. Kaiken tämän uskonnollisuuden lisäksi, Pyhä Patrick on myöskin insinöörien suojelupyhimys.

Vaikka Pyhän Patrickin päivä onkin alunperin periuskonnollinen juhla, on siitä nykypäivänä syntynyt myös suuri oluen sekä pubikulttuurin -juhlapäivä. Joten mikäpä olisi sen parempi tapa juhlistaa kyseistä päivää, kuin korkkata irlantilainen olut Irlannin legendaarisimmalta panimolta, St. James's Gatelta. Jos nimi ei kuulosta vielä tutulta, niin ei hätää, sillä heidän tunnetuimman oluen nimi on varmasti tuttu jokaiselle. Se on Dry Stout nimeltä Guinness.
Panimo - St. James's Gate / Diageo

Olut - Guinness Original / Extra Stout

Maa - Irlanti

Tyyli - Dry Stout

Speksit - 5% / ? EBC / ? EBU

Vaihtelevissa oloissa varsin pitkään säilytettyn Original Guinnessin ulkonäkö on tavallisen stoutmainen; mustan värinen olut vaalealla vaahdolla sekä vähällä pitsillä. Tuoksu on jokseenkin vaatimaton. Siinä on kevyttä paahteisuutta, maltaisuutta, viljaisuutta sekä ripaus mämmimäisiä vivahteita. Samaa vaatimatonta linjaa jatkaa makukin. Paahteisuutta on kohtalaisesti, muttei mitenkään runsaasti. Lisäksi maku on hieman maltainen sekä katkera. Tosin en tiedä, johtuuko katkeruus humalasta vaiko kohtalaisen pitkästä säilytysajasta. Kaiken kaikkiaan makuelämys on hyvin yksiuloitteinen. Hiilihappot ovat terävät sekä runsaat, runko jää ikävästi kuitenkin laihaksi.

Guinness Original kevyt stout, jonka sisään on myös aloittelevan olutharrastajan varsin helppo päästä. Itselleni tämä kuitenkin osoittautui hieman tylsähköksi, enemmän "kaikkea" olisi varmasti parantanut asiaa kummasti. Tälläisenään keskiverto olut.

31/50

keskiviikko 12. maaliskuuta 2014

Käsityöläisoluita 2014 - Beer Hunter's Mufloni Keripukki

Opiskelun lomassa hieman olutta, pitkästä aikaa. Taukoa syntynyt melkoisesti, johon syypää on ylioppilaskirjoitukset. Onneksi viikon päästä loppuu tämäkin hulluus, jotta voi jatkaa tänne kirjoittelua hiukan nopeampaan tahtiin.

Vuorossa porilaisen Panimoravintola Beer Hunter'sin tämän vuoden käsityöläisolut, Mufloni Keripukki. Tämä kookoksella sekä valkosuklaalla maustettu stout on yksi niistä Alkon käsityöläisoluista, joita kohtaan olin enakkoon luonut suurimmat odotukset. Tähän on parikin hyvää syytä. Ensimmäiseksi, oluen makuyhdistemä on hyvin eksoottinen, mutta samalla mielenkiintoisen herkullinen. Valkosuklaa-stout ei yksinkertaisesti voi kuulostaa pahalta kenenkään korvaan, eihän? Toiseksi, Beer Hunter's on yksi Suomen johtavia pienpanimoita tällä hetkellä. Tästä hyvänä esimerkkinä on Olutopas.infon vuosiäänestys, jossa Panimoravintola Beer Hunter's valittiin Vuoden suomalaiseksi Panimoksi 2013. Lisäksi porilaisten oluet ovat hinnaltaan todella kilpailukykyisiä Suomen pienpanimoskenessä; esimerkiksi Keripukki on tästä 15 oluen kattauksesta yksi halvimmista. Pikemmittä puheitta itse illan päätähden kimppuun.
Panimo - Panimoravintola Beer Hunter's

Olut - Mufloni Keripukki

Maa - Suomi

Tyyli - Stout / Aromisoitu olut

Speksit - 7% / 223 EBC / 43,1 EBU

Keripukki on väriltään mustaa, aivan kuten stoutin kuuluukin. Ruskea vaahto on noin sentin paksuinen, häviten kohtalaisen nopeasti. Tuoksu on kahvinen sekä paahteisen maltainen. Valkosuklaa pehmentää sitä sopivasti, tehden kokonaisuudesta hieman miedomman. Lisäksi nenään leijailee taustalta aavistus keksiä. Kokonaisuudessaan tuoksu on pehmeä, mutta selkeästi aito stout. Maku on vahvan paahteinen, jopa palaneen kitkerä. Kahvi sekä makeus ovat suuressa roolissa. Pullossa lukevaa kookosta sekä valkosuklaata löytyy molempia hyppyselliset, jos asiaa osaa oikein ajatella. Näiden olemassaoloa en kuitenkaan olisi havainnut ilman tätä saatua ennakkotietoa. Suutuntuma on sopivan pirtsakka, ja oluen runko oikein miellyttävä.

Mufloni Keripukki on maultaan vahva, mutta kesy. Kaikki ei kuitenkaan ole aivan tasapainossa. Kookosta sekä valkosuklaata olisi omasta mielestäni saanut laittaa ihan reilusti. Tasapaksu suoritus, ei huono, muttei mestariteoskaan.

36/50

perjantai 28. helmikuuta 2014

Käsityöläisoluita 2014 - Lammin Pyy

Suomen vanhin toiminnassa oleva pienpanimo, vuonna 1985 perustettu Lammin Sahti on iso osa suomalaista olutkulttuuria. Lyhyen, mutta sitäkin vaiherikkaamman 29-vuotisen historiansa aikana, Lammin Sahti on saavuttanut muutamia hyvin varteenotettavia virstanpylväitä. Kahden vuoden jälkeen perustamisesta se valmisti Suomen ensimmäiset ns. viralliset sahdit. Seuraavana vuonna tätä kyseistä sahtia oli jo valtion monopolin hyllyissä. Lisäksi 2000-luvulla tämä lammilainen panimo sai EU:n "Aito perinteinen tuote" -leiman sekä heidän sahtinsa valittiin vuonna 2008 vuoden olueksi. Ei lainkaan huono historia kanta-hämäläiselle sahdinvalmistajalle.

Sahtia ei kuitenkaan tällä kertaa nähdä, vaikka Lammin Sahdin tuotteesta kyse onkin. Tämän vuoden Alkon käsityöläisolutkattaukseen panimo nimittäin lähti mukaan perinteisella alella, jonka nimi on heidän lintuteemaansakin sopiva Pyy. Tämä peltokanoihin lukeutuva siipiveikko on valmistettu neljän eri maltaan sekoituksesta sekä saksalaisten Hallertau- ja Magnum-humalien kombinaatiosta. Mielenkiinnolla maistamaan, miltä naapurikunnan olut maistuu!
Panimo - Lammin Sahti Oy

Olut - Pyy

Maa - Suomi

Tyyli - Perinteinen Ale

Speksit - 7% / 47 EBC / 22,5 EBU

Pyyn väri on intensiivisen punainen. Se on täysin kirkasta, varmaankin suodatettua. Hento vaalea vaahto saisi kuitenkin olla hieman jykevämpi sekä pitkäkestoisempi, jotta ulkonäössä olisi enemmän särmää. Tuoksu on vahvan banaaninen, aivan kuin olisi joutunut keskelle Chiquitan farmia. Banaanin lisäksi siitä löytyy sopivasti mallasta sekä muita hedelmiä. Myöskin maku on Pyyssä banaanilla kyllästetty. Alkoholi, ripaus karamellia sekä tukeva mallaspohja takaavat kuitenkin pehmeän, lämpimän sekä täyteläisen makumaailman. Suutuntuma on pehmeä sekä kevyen hiilihappoinen, hieman jopa laimea. Koko komeudesta mieleeni tulee etäisesti sahti, johtuen juuri tuosta banaanisuudesta. Vain kataja puuttuu.

Lammin Pyy on ihan hyvä olut, mutta jotenkin mitäänsanomaton. Tasapainoinen sekä tasapaksu. Ehkä olen jo tottunut hieman kokeilevempiin oluisiin, ken tietää.

35/50