St. James's Gate Guinness Original

17. maaliskuuta vietettiin monissa länsimaissa Pyhän Patrickin päivää eli tutummin Irlannin kansallispäivää. Tämä juhlapäivä, jolloin ihmiset tavallisesti pukeutuvat vihreään ja värjäävät siinä sivussa kaiken muunkin vihreäksi, on nimensä mukaisesti Irlannin suojelupyhimyksen, Pyhän Patrickin muistopäivä. Kyseinen herra eli 400-luvulla, ollen suuri kristinuskon puolestapuhuja. Hänen suurinpana saavutuksena muun muassa pidetään Irlannin saattamista kristinuskoon kuuluisan kolmilehtisen apilan, ja tästä tehdyn kolminaisuus-vertauksen avulla. Kaiken tämän uskonnollisuuden lisäksi, Pyhä Patrick on myöskin insinöörien suojelupyhimys.

Vaikka Pyhän Patrickin päivä onkin alunperin periuskonnollinen juhla, on siitä nykypäivänä syntynyt myös suuri oluen sekä pubikulttuurin -juhlapäivä. Joten mikäpä olisi sen parempi tapa juhlistaa kyseistä päivää, kuin korkkata irlantilainen olut Irlannin legendaarisimmalta panimolta, St. James's Gatelta. Jos nimi ei kuulosta vielä tutulta, niin ei hätää, sillä heidän tunnetuimman oluen nimi on varmasti tuttu jokaiselle. Se on Dry Stout nimeltä Guinness.

Panimo - St. James's Gate / Diageo

Olut - Guinness Original / Extra Stout

Maa - Irlanti

Tyyli - Dry Stout

Speksit - 5% / ? EBC / ? EBU

Vaihtelevissa oloissa varsin pitkään säilytettyn Original Guinnessin ulkonäkö on tavallisen stoutmainen; mustan värinen olut vaalealla vaahdolla sekä vähällä pitsillä. Tuoksu on jokseenkin vaatimaton. Siinä on kevyttä paahteisuutta, maltaisuutta, viljaisuutta sekä ripaus mämmimäisiä vivahteita. Samaa vaatimatonta linjaa jatkaa makukin. Paahteisuutta on kohtalaisesti, muttei mitenkään runsaasti. Lisäksi maku on hieman maltainen sekä katkera. Tosin en tiedä, johtuuko katkeruus humalasta vaiko kohtalaisen pitkästä säilytysajasta. Kaiken kaikkiaan makuelämys on hyvin yksiuloitteinen. Hiilihappot ovat terävät sekä runsaat, runko jää ikävästi kuitenkin laihaksi.

Guinness Original kevyt stout, jonka sisään on myös aloittelevan olutharrastajan varsin helppo päästä. Itselleni tämä kuitenkin osoittautui hieman tylsähköksi, enemmän "kaikkea" olisi varmasti parantanut asiaa kummasti. Tälläisenään keskiverto olut.

31/50

Käsityöläisoluita 2014 - Beer Hunter's Mufloni Keripukki

Opiskelun lomassa hieman olutta, pitkästä aikaa. Taukoa syntynyt melkoisesti, johon syypää on ylioppilaskirjoitukset. Onneksi viikon päästä loppuu tämäkin hulluus, jotta voi jatkaa tänne kirjoittelua hiukan nopeampaan tahtiin.

Vuorossa porilaisen Panimoravintola Beer Hunter'sin tämän vuoden käsityöläisolut, Mufloni Keripukki. Tämä kookoksella sekä valkosuklaalla maustettu stout on yksi niistä Alkon käsityöläisoluista, joita kohtaan olin enakkoon luonut suurimmat odotukset. Tähän on parikin hyvää syytä. Ensimmäiseksi, oluen makuyhdistemä on hyvin eksoottinen, mutta samalla mielenkiintoisen herkullinen. Valkosuklaa-stout ei yksinkertaisesti voi kuulostaa pahalta kenenkään korvaan, eihän? Toiseksi, Beer Hunter's on yksi Suomen johtavia pienpanimoita tällä hetkellä. Tästä hyvänä esimerkkinä on Olutopas.infon vuosiäänestys, jossa Panimoravintola Beer Hunter's valittiin Vuoden suomalaiseksi Panimoksi 2013. Lisäksi porilaisten oluet ovat hinnaltaan todella kilpailukykyisiä Suomen pienpanimoskenessä; esimerkiksi Keripukki on tästä 15 oluen kattauksesta yksi halvimmista. Pikemmittä puheitta itse illan päätähden kimppuun.

Panimo - Panimoravintola Beer Hunter's

Olut - Mufloni Keripukki

Maa - Suomi

Tyyli - Stout / Aromisoitu olut

Speksit - 7% / 223 EBC / 43,1 EBU

Keripukki on väriltään mustaa, aivan kuten stoutin kuuluukin. Ruskea vaahto on noin sentin paksuinen, häviten kohtalaisen nopeasti. Tuoksu on kahvinen sekä paahteisen maltainen. Valkosuklaa pehmentää sitä sopivasti, tehden kokonaisuudesta hieman miedomman. Lisäksi nenään leijailee taustalta aavistus keksiä. Kokonaisuudessaan tuoksu on pehmeä, mutta selkeästi aito stout. Maku on vahvan paahteinen, jopa palaneen kitkerä. Kahvi sekä makeus ovat suuressa roolissa. Pullossa lukevaa kookosta sekä valkosuklaata löytyy molempia hyppyselliset, jos asiaa osaa oikein ajatella. Näiden olemassaoloa en kuitenkaan olisi havainnut ilman tätä saatua ennakkotietoa. Suutuntuma on sopivan pirtsakka, ja oluen runko oikein miellyttävä.

Mufloni Keripukki on maultaan vahva, mutta kesy. Kaikki ei kuitenkaan ole aivan tasapainossa. Kookosta sekä valkosuklaata olisi omasta mielestäni saanut laittaa ihan reilusti. Tasapaksu suoritus, ei huono, muttei mestariteoskaan.

36/50

Käsityöläisoluita 2014 - Lammin Pyy

Suomen vanhin toiminnassa oleva pienpanimo, vuonna 1985 perustettu Lammin Sahti on iso osa suomalaista olutkulttuuria. Lyhyen, mutta sitäkin vaiherikkaamman 29-vuotisen historiansa aikana, Lammin Sahti on saavuttanut muutamia hyvin varteenotettavia virstanpylväitä. Kahden vuoden jälkeen perustamisesta se valmisti Suomen ensimmäiset ns. viralliset sahdit. Seuraavana vuonna tätä kyseistä sahtia oli jo valtion monopolin hyllyissä. Lisäksi 2000-luvulla tämä lammilainen panimo sai EU:n "Aito perinteinen tuote" -leiman sekä heidän sahtinsa valittiin vuonna 2008 vuoden olueksi. Ei lainkaan huono historia kanta-hämäläiselle sahdinvalmistajalle.

Sahtia ei kuitenkaan tällä kertaa nähdä, vaikka Lammin Sahdin tuotteesta kyse onkin. Tämän vuoden Alkon käsityöläisolutkattaukseen panimo nimittäin lähti mukaan perinteisella alella, jonka nimi on heidän lintuteemaansakin sopiva Pyy. Tämä peltokanoihin lukeutuva siipiveikko on valmistettu neljän eri maltaan sekoituksesta sekä saksalaisten Hallertau- ja Magnum-humalien kombinaatiosta. Mielenkiinnolla maistamaan, miltä naapurikunnan olut maistuu!

Panimo - Lammin Sahti Oy

Olut - Pyy

Maa - Suomi

Tyyli - Perinteinen Ale

Speksit - 7% / 47 EBC / 22,5 EBU

Pyyn väri on intensiivisen punainen. Se on täysin kirkasta, varmaankin suodatettua. Hento vaalea vaahto saisi kuitenkin olla hieman jykevämpi sekä pitkäkestoisempi, jotta ulkonäössä olisi enemmän särmää. Tuoksu on vahvan banaaninen, aivan kuin olisi joutunut keskelle Chiquitan farmia. Banaanin lisäksi siitä löytyy sopivasti mallasta sekä muita hedelmiä. Myöskin maku on Pyyssä banaanilla kyllästetty. Alkoholi, ripaus karamellia sekä tukeva mallaspohja takaavat kuitenkin pehmeän, lämpimän sekä täyteläisen makumaailman. Suutuntuma on pehmeä sekä kevyen hiilihappoinen, hieman jopa laimea. Koko komeudesta mieleeni tulee etäisesti sahti, johtuen juuri tuosta banaanisuudesta. Vain kataja puuttuu.

Lammin Pyy on ihan hyvä olut, mutta jotenkin mitäänsanomaton. Tasapainoinen sekä tasapaksu. Ehkä olen jo tottunut hieman kokeilevempiin oluisiin, ken tietää.

35/50

Käsityöläisoluita 2014 - Malmgård Emmer Tripel

Pernajassa, aivan Loviisan kaupungin kupeessa sijaitsee Malmgårdin Kartano, jonka tiluksilla myös savonlinnalaisen Panimoravintola Huvilan tiloista vuonna 2009 sinne muuttanut pienpanimo toimii. Nykyisin tämä kyseinen panimo tunnetaan paremmin nimellä Malmgårdin Panimo. Huvila-nimeä ei ole kuitenkaan täysin haudattu historiaan, sillä nykyään se saa ylpeänä kantaa panimon kokeilevamman tuotesarjan nimeä. Mielestäni varsin hieno kunnianosoitus panimon omalle, menneelle historialleen!

Tällä kertaa piinapenkkiin ei kuitenkaan joudu Malmgårdin Panimon Huvila-sarjan olut, vaan kyseessä on perinteisemmän linjan vastaus Alkon tämän vuoden käsityöläisolutkattaukseen. Kuten nimikin antaa osviittaa, on Malmgård Emmer Tripel belgityylinen Tripel, Emmer-vehnällä höystettynä. Emmer-vehnä on niukkasatoinen ja jo muinoin viljelty, mutta nykyään varsin harvinainen vehnälajike. Tähän ainakin osasyynä on kaupallistuneen maailman jatkuva kehitys, tuotteiden jalostus kannattavammiksi sekä ainainen voiton maksimointi. Lyhyesti sanottuna Emmer-vehnä on siis muinaisvehnää. Se, että miten tämä sitten vaikuttaa itse oluen makuun, onkin eri juttu. Vaikutus on varmaankin vain nimellinen. Noh, aivan kuten vanha suomalainen sananlaskukin sanoo: "ei nimi miestä pahenna." 

Panimo - Malmgårdin Panimo

Olut - Emmer Tripel

Maa - Suomi

Tyyli - Tripel

Speksit - 8,3% / 13,9 EBC / 27,8 EBU

Uusimaalainen Tripel on selkeää, oranssin väristä, niukkavaahtoista olutta. Tuoksu on kuivan hedelmäinen, aivan kuin kuivassa omenasiiderissä. Oluen tuntua siihen kuitenkin tuo miellyttävä maltaisuus. Lisäksi läsnä on ripaus alkoholia. Makea sekä kuiva omenaisuus on pääroolissa myös oluen makupuolella. Sen lisäksi siitä löytyy hieman niin mallasta kuin alkoholiakin. Samaiset elementit ovat siis sekä tuoksussa, että maussa. Jälkimaku on yllättävän kuivankatkera. Suutuntuma on pehmeä, mutta kuitenkin aavistuksen hiilihappoinen.

Emmer Tripel on pehmeä, täyteläinen sekä rehti suomalainen versio belgialaisesta Tripelistä. Siiderimäisiä vivahteita löytyy, mutta vain hienovaraisesti, itse oluen perusolemusta liikaa murjomatta. Selkeästi yksi parhaista tämän vuoden käsityöläisoluista, mitä nyt olen päässyt maistamaan.

36/50

Käsityöläisoluita 2014 - Pyynikin Käsityöläispanimo Presidenttisahti

Pienen, mutta silti hieman aiottua pidemmäksi venähtäneen tauon jälkeen takaisin laatuoluiden maailmaan. Syynä tähän taukoon oli viime viikkoiset penkkarit sekä sen jälkeinen kolme päivää kestänyt armoton juhlinta. Siitä on nyt kuitenkin selvitty, joten taas voi hetkeksi rauhoittua ja palata ns. normaaliin päiväjärjestykseen. 

Tämänkertainen olut tulee Pirkanmaalta, kuuluisan Näsinneulan juurelta. Se on vasta 2012 perustetun, mutta nykyään jo varsin tunnetun Pyynikin Käsityöläispanimon luomus tämän vuoden Alkon käsityöläisolut-kattaukseen. Nimensä mukaisesti Pyynikin Presidenttisahti on tätä Alkossa hieman harvinaisemmin esiintyvää, katajalla maustettua suomalaisten perinnejuomaa eli sahtia. Tavallisestihan sahti on hyvinkin herkästi pilaantuvaa ja siksi se tulisi aina säilyttää viileässä. Tässä Presidenttisahti tekee kuitenkin poikkeuksen. Pyynikin pojat yhdessä tiedemiesten kanssa ovat tehneet sahtia, mikä säilyy myös lämpimässä! Sahti, tervetuloa 2000-luvulle.

Panimo - Pyynikin Käsityöläispanimo

Olut - Presidenttisahti

Maa - Suomi

Tyyli - Sahti

Speksit - 9,5% / 77,6 EBC / 34,6 EBU

Presidenttisahti on rehellisen näköistä sahtia. Lasiin kaatuu hieman tiilenpunaista tummemman nesteen mukana suuria hiivan kappaleita, eikä vaahtoa synny tässä samaisessa operaatiossa sitten yhtään. Lisäksi alkoholi valuu reippaasti lasin reunoja pitkin olutta pyöriteltäessä. Pikaisen ulkonäön tutkailun jälkeen, on aika tutustua tämän perisuomalaisen juoman vahvaan sekä varsin omalaatuiseen tuoksuun. Se on imelän banaaninen ja voimakkaan maltainen. Siinä on häivähdys savua, ruista sekä jotain toista hedelmää. Myöskin maussa tämä imelä banaani on vahvasti läsnä. Sen lisäksi siitä löytyy ruista, katajaa sekä ripaus humalan katkeroa. Vaikka alkoholia on reilusti, pysyy se hyvin piilossa vahvan rungon kätköissä. Suutuntumaltaan sahti on pehmeää sekä paksua kuin vanukas; hiilihapot on luonnollisesti säästetty muihin oluisiin.

Presidenttisahti on hyvää sahtia. Sahti itsessään on kuitenkin sellainen oluttyyli, jota kohtaan ei itselläni ainakaan vielä tällä hetkellä ole suurta intohimon tunnetta. Ehkä sitten tulevaisuudessa, vanhempana ja viisaampana...

36/50

Käsityöläisoluita 2014 - Hiisi Pläkki

Vuorossa on vuoden 2014 Alkon käsityöläisolut numero 3. Arpaonni osui tällä kertaa hyvin nuoren, vain alle vuoden toimineen jyväskyläläisen Panimoyhtiö Hiiden ensimmäiseen Alkossa myytävään olueen. Tällä "maanpäällisen kesken mustalla oluella", kuten etiketissäkin lukee on lyhyt, mutta sitäkin osuvampi nimi: Hiisi Pläkki. Se on tyyliltään tavallista harvinaisempaa Black IPA:a, joka itselleni oli entuudestaan täysin vieras tuttavuus. Lukemani mukaan, siinä kuitenkin pitäisi yhdistyä mallikkaasti tumman oluen paahteisuus sekä IPA:n hedelmäisyys ja humalaisuus. Kuulostaa siis varsin herkulliselta kombinaatiolta onnistuessaan! Joten pidemmittä puheitta ja näiden alkusanojen saattelemana, on aika käydä itse oluen kimppuun.

Panimo - Panimoyhtiö Hiisi

Olut - Pläkki

Maa - Suomi

Tyyli - BIPA / Black India Pale Ale

Speksit - 6,3% / 216 EBC / 53,7 EBU

Pläkki on väriltään juurikin sitä itseään, eli nimensä mukaisesti pikimustaa. Sen suuri maitokahvin värinen vaahtokukka on kestävä, näyttävä sekä kohtalaisen tiheä. Kaunis olut kertakaikkiaan. Tuoksu on hyvin omalaatuinen. Siinä yhdistyy kevyt paahteisuus sekä varsin vahva salmiakki. Tuon ensiksi mainitun omalaatuisuuden siihen luo hento, hieman jopa kumimainen vivahde, jonka hyvyydestä en oikein ole varma. Noh, maku onkin sitten astetta selkeämpi. Tutun kevyen paahteisuuden sekä salmiakin lisäksi siitä löytyy myös hieman makeaa hedelmää sekä humalan tuomaa katkeroa. Kokonaisuudessaan makupaletti on kevyt sekä yllättävän tasapainoinen; ei ollenkaan huono Alkon debyytti-olueksi. Suutuntuma on mukavan hiilihappoinen, mutta jää kuitenkin aavistuksen vetiseksi.

Hiisi Pläkki on vallan mainio olut. Vaikka Black IPA:a ei olekaan ennen suussani vieraillut, voisin sanoa, että tuskin tämä kyseinen olut on sieltä aivan toivottomimmasta päästä. Ei voi oikein muuta tehdä kuin nostaa Panimoyhtiö Hiidelle hattua. Kehitys on ollut kuluneen vuoden aikana siellä Jyväskylän suunnalla lähes päätähuimaava. Ja eikä tämä varmasti tule jäämään tähän, ei todellakaan. Jatkoa odotellessa...

37/50

Käsityöläisoluita 2014 - Stadin Panimo Double Oat Malt Stout

Parin päivän opiskelun ja yhden äidinkielen tekstitaidonkokeen jälkeen on hyvä hieman levätä sekä rentoutua. Ja mikäpä olisi parempi tapa siihen kuin istua alas, ja nauttia seuraava tämän vuoden käsityöläisolut. Tätä päänsisäistä käsitesekamelskaa lähtee purkamaan Suomen pienimpiin panimoihin lukeutuvan Stadin Panimon Double Oat Malt Stout. Kyseisen oluen valmistukseen on nimensä mukaisesti käytetty kauraa ohran lisäksi. Myöskään humalan tuomat aromit tai katkerot eivät ole peräisin pelletistä, vaan Stadin Panimolla luotetaan vielä nykyäänkin kokonaisiin humalakasvin käpyihin. Tämä, jos mikä, on tänä päivänä sangen harvinaista.

Panimo - Stadin Panimo

Olut - Double Oat Malt Stout

Maa - Suomi

Tyyli - Stout

Speksit - 6,8% / 135 EBC / 36,6 EBU (60 IBU lukee pullossa)

Kuten EBC lukematkin kertovat, on olut väriltään aivan pikimustaa. Sen päälle muodostuva maitokahvin värinen vaahto on kuitenkin hieman liian niukka, jotta ulkonäkö olisi täydellinen. Tuoksussa on tyylilleen tyypillistä paahteisuutta, tummasuklaisuutta sekä myös aavistus salmiakkia. Lisäksi kaura tuo siihen viljaisen säväyksen. Oluen makumaailma on kohtalaisen rikas. Siitä löytyy niin paahteista mallasta, viljaa, kahvia, tummaasuklaata kuin hieman suolaista lakritsiakin. Tastalla on hieman myös humalan katkeroa, mutta se peittyy kohtalaisen hyvin oluen lämminsävyisen makupaletin alle. Suutuntuma on sopivan hiilihappoinen sekä pehmeä. 

Kokonaisuudessaan tämä StaPan kaura-stout on varsin maukas. Viljaisuus yhdistettynä stoutin jo itsessään voimakkaaseen runkoon on toimiva sekä tuo oluelle sitä kaivattua vivahteikkuutta. Hyvä olut, kiitos Suvilahti, Helsinki.

37/50

Käsityöläisoluita 2014 - Saimaan Marsalkka Double IPA

Toissapäivänä eli 3.2, ilmestyi Alkon valikoimiin jo joka vuotiseksi perinteeksi syntyneet kevään käsityöläisoluet. Tänä vuonna mukana oli peräti 13 suomalaista eri pienpanimoa, jokainen omanlaisellaan oluella, aina lagerista DIPA:an sekä kahvistouttiin. Näiden seuraksi oli otettu myös kaksi brittiolutta. Tarkempaa luetteloa näistä 15 käsityöläisoluesta en kuitenkaan tällä erää tee, mutta listaus tästä olutpaletista löytyy mm. Jaskan blogista. 

Tämän vuoden käsityöläisoluista ensimmäisenä estradille nousee mikkeliläisen panimon, Saimaan Juomatehtaan Marsalkka Double IPA. Se on näistä 15:sta kaikkein eniten humaloitu, yltäen lähes 100 EBU:un. Kiitokset tästä kuuluu tietenkin oluen amerikkalais-kolmikolle: Cascadelle, Chinookille sekä Columbukselle. Luvassa on siis mielenkiintoista, Saimaan rannalla pantua humalamehua.

Panimo - Saimaan Juomatehdas

Olut - Marsalkka Double IPA

Maa - Suomi

Tyyli - DIPA / Double India Pale Ale

Speksit - 8,0% / 28,5 EBC / 86,8 EBU

Olut on väriltään sameahkon oranssia. Vaahtoa syntyy kaadettaessa kohtalaisesti, muttei mitenkään erityisen paljon. Tuoksu on raikkaan greippinen sekä trooppisen hedelmäinen. Lisäksi siitä löytyy aavistus havumetsää. Myös maku on varsin raikas. Ensimmäiseksi suun valtaa banaanin sekä sitruksen hedelmäisyys. Tämän jälkeen maku vaihtuu humalan katkeroon, joka on vahva muttei yliampuva. Lopuksi suuhun jää, jopa hieman pihkainen jälkimaku. Suutuntuma on sopivan hiilihappoinen, mutta hieman vetinen. 

Kohtalaisen hyvä tupla IPA:han tämä on. Lämmitessä makuun ilmenee kuitenkin rutkasti alkoholia, joka luonnollisesti heikentää sekä pisteitä, että koko olutkokemusta. 

34/50

InBev Leffe Brune

Vuorossa on maailman suurimman panimoyhtiön, belgialaisen InBevin omistaman, luostariolut-merkki Leffen olut. Nämä kyseiset belgi-alet tunnetaan lähes koko maailmassa. Leffen seitsemästä eri oluesta, on Alkosta saatavilla kahta eri laatua. Tällä kertaa lasiin kaatuu näistä kahdesta se tummempi, eli Brune. Jos olut on yhtään sisarensa Blonden kaltainen, jonka sattumoisin join pari kuukautta sitten, on luvassa varmasti miellyttävän mausteinen sekä monipuolinen olutkokemus. 

Leffe Blonden arviossa lisää tietoa sekä Leffestä että tästä vaaleammasta, Alkon hyllystä löytyvästä tuttavuudesta.

Panimo - Leffe / InBev

Olut - Brune

Maa - Belgia

Tyyli - Dubbel

Speksit - 6,5% / 59,5 EBC / 19 EBU

Ulkonäöltään tummanruskean Brunen vaahto on taattua belgilaatua; se on hyvin tiheää, runsasta sekä kestävää. Lieneeköhän se syynä myös siihen, että tuoksu on niin kovin niukka. Nenään kantautuu vain mieto maltaan sekä hedelmäisyyden aromi. Onneksi maku on toista maata, ollen vahva sekä vivahteikas. Mausteet, hedelmät sekä hyppysellinen humalaa tekevät siitä pehmeän lämpimän. Maussa on myös hieman alkoholia, muttei kuitenkaan liikaa. Hiilihapot luovat suutuntumasta miellyttävän eläväisen.

Kohtalaisen hyvä luostariolut tämä on, muttei mikään tajunnanräjäyttävä.

34/50

Mikkeller Not Just Another Wit

Koska eletään keskellä kylmää sekä kiireistä talvea, on välillä syytä istuutua alas, rauhoittua sekä muistella kesän lämpöä. Ja mikäpä olisi parempi keino tähän, kuin siirtää paahteiset portterit hetkeksi syrjään ja nauttia kesäisen raikas vehnäolut. Tämänkertainen vehnä ei kuitenkaan ole perinteinen, puolen litran pullossa oleva saksalainen, vaan se edustaa belgialaista tyyliä, uudempaa sukupolvea ja tulee Tanskasta. Panimo on tietenkin Mikkeller ja olut on Alkostakin saatava Not Just Another Wit. Vehnäoluelle tyypillisten raaka-aineiden lisäksi on mausteina tähän käytetty appelsiininkuorta sekä korianteria. Lisäksi humaloinnin pitäisi olla mukavan vahva, kiitos Amarillon sekä Cascaden. Mielenkiintoinen olut on siis luvassa.

Panimo - Mikkeller (De Proef Brouwerij)

Olut - Not Just Another Wit

Maa - Tanska

Tyyli - Witbier eli belgialainen vehnäolut

Speksit - 7,6% / 12 EBC / 35 EBU

Pronssinkeltainen, suodattamaton vehnäolut kaatuu lasiin kauniisti, muodostaen päälleen todella muhkean vaahtokukan. Tuoksu on raikas sekä trooppisen hedelmäinen. Selkeimmin esille siitä nousee vahva sitruksisuus sekä appelsiinisuus. Nämä samaiset elementit hallitsevat myös oluen hyvin hedelmäistä makua. Lisäksi mausta löytyy vahvan humaloinnin tuomaa katkeruutta. Vaikka alkoholia oluessa onkin, ei sitä onneksi huomaa. Kaikki nämä asiat yhdessä vaikuttavat siihen, että maku on raikas sekä täyteläinen. Miellyttävän pehmeä suutuntuma kruunaa tämän komeuden. 

Yksi parhaimmista vehnäoluista, mitä olen koskaan maistanut. Raikkaus yhdistettynä humalan katkerointiin on mahtava. Ostaisin takuulla uudelleen, jos ei maailmassa olisi niin paljoa erilaisia oluita, joita kokea...

38/50

Jouluisia 2013 - AleSmith Yule Smith Winter

Californialainen käsityöläispanimo AleSmith, on yksi Yhdysvaltojen tunnetuimmista käsityöläisoluita valmistavista panimoista. Nykytrendin mukaisesti, on heidän oluiden pääteemana usein korkea alkoholipitoisuus sekä vahva humalointi. Kaupan hyllyiltä nämä oluet myöskin tunnistaa varsin helposti; ne ovat suurissa, 0,65 litran pulloista sekä niissä on yksinkertaiset, mutta informatiiviset etiketit. Tiukkaa tavaraa isossa pullossa siis.

Yule Smith Winter on AleSmithin 8,5% talviolut. Tämä yhdysvaltalainen, kylmän talvi-illan lämmittäjä löytyi myös Alkon vuoden 2013 jouluolutvalikoimasta. Hinta ei kuitenkaan ollut järin lämmittävä; yli 18€ pullolta on varsin paljon, ainakin köyhälle opiskelijalle. Onnekseni, päätti hyvä ystäväni kyseisen pullon jakaa kanssani. Kiitos hänelle.

Panimo - AleSmith Brewing Company

Olut - Yule Smith Winter

Maa - Yhdysvallat

Tyyli - Imperial Red Ale

Speksit - 8,5% / 71,2 EBC / 53,9 EBU

Läpikuultavan punaisen oluen päälle muodostuu kevyt, vaalea vaahto. Tuoksutettaessa tätä olutta, kantautuu nenään sen miellyttävän vahva sekä vivahteikas tuoksu. Se on sitruksisen hedelmäinen sekä joulumausteinen, toisinsanoen raikas, mutta lämminhenkinen. Maun pääelementit ovat samat, kuin tuoksussakin. Humalan tuoma hedelmäisyys sekä katkeruus hallitsee oluen makumaailmaa. Mausteet tuovat tähän raikkauteen omanlaistaan lämpöä sekä syvyyttä. Vaikka oluessa alkoholia onkin, ei sitä juurikaan mausta huomaa. Pirskahtelevaisen hiilihappoinen suutuntuma sopii lisäksi tähän vallan mainiosti.

Mahtava humalan ja mausteiden symbioosi. Yksi parhaista jouluoluista, mitä tänä vuonna olen maistanut. Mutta onko tämä olut hintansa väärti? Siitä en ole aivan varma. Tämän kokoisella pullolla oikea hintaluokka saisi olla lähempänä kymmentä, kuin kahtakymmentä euroa. Tämä on köyhän, oluita harrastavan opiskelijan mielipide.

38/50

Brasserie du Bocq Gauloise Brune

Brasserie du Bocq on 1800-luvun puolivälissä syntynyt belgialainen perhepanimo, jonka perusti maanviljelijä Martin Belot. Panimon nimen hän antoi läheisen Bocq-joen mukaan. Alkuvaiheessa olutta tehtiin vain talvisin, kesien ollessa pyhitettyjä maatilan hoitoon. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen, kun La Gauloise-olut alkoi saavuttamaan suosiota kansan keskuudessa, lähti panimon nopea kaupallistuminen liikkeelle. Vuonna 1960 maatila lopetti kokonaan toimintansa ja Belotin perhe siirtyi kokopäiväiseen panimon ylläpitoon. Nykyään, Brasserie du Bocq tuottaa vuodessa noin 94.000 hehtolitraa olutta. Se on 100% perheyritys, jo kuudennessa sukupolvessa.

Panimo - Brasserie du Bocq

Olut - Gauloise Brune

Maa - Belgia

Tyyli - Dubbel

Speksit - 8,1% / 72,3 EBC / 21 EBU

Brune on väriltään tummanruskeaa. Sen vaalea vaahto on vahva sekä tiheä, kuten tyypillisissä belgi-oluissa kuuluukin olla. Tuoksu on miellyttävä. Siitä löytyy hedelmäisyyttä sekä mausteisuutta. Nämä elementit ovat hyvin esillä myös oluen maussa. Muita makuja ovat humaloinnin tuoma katkeruus sekä hyppysellinen ruista ja anista. Kaiken kaikkiaan makumaailma on varsin "terävän" tuntuinen. Ainut miinuspuoli on alkoholi, joka puskee läpi. Suutuntuma on kuitenkin vahvasti hiilihappoinen, mikä lieventää hieman tätä ilmiötä.

Omalaatuinen luostariolut. Sekä raikas, että alkoholinen.

36/50

Jouluisia 2013 - Mikkeller Via Til Fra 2013

Taas oli hieman aikaa tutustua yhteen itselleni ennalta tuiki tuntemattomaan jouluolueen. Alkon suppeaan jouluvalikoimaan tämä ei luonnollisesti ilmestynyt,  joten päätin kyseisen pullon hankkia siltä samaiselta Ruotsin-reissulta, jonka Santa's Little Helperin arviossakin mainitsin. Kyseessä on Mikkellerin vuoden 2013 Via Til Fra. Tätä tanskalaista jouluolutta on valmistettu hieman eri nimillä sekä ainesosilla jo vuodesta 2007. Se on tyyliltään vahva porter, höystettynä muutamalla jouluun sopivalla mausteella. 

Panimo - Mikkeller (De Proef Brouwerij)

Olut - Via Til Fra 2013

Maa - Tanska

Tyyli - Porter

Speksit - 8% / ? EBC / ? EBU

Olut on väriltään, mitäpä muutakaan kuin mustaa. Sen päälle syntyy siinä kauan säilyvä, todella runsas, tummanruskea vaahtokukka. Tuoksu on portterille epätavallisen hedelmäinen. Vahva kahvisuus muistuttaa kuitenkin, ettei tämä ole mikään IPA, vaan selkeästi täysiverinen porter. Tämän todistaa myös maku. Olut on vahvan paahteinen sekä kahvinen. Lisäksi siinä maistuu siihen lisätyt joulumausteet sekä sopivan vahvan humaloinnin tuoma katkeruus. Kaiken kaikkiaan lämmin makumaailma. Tähän kun vielä lisää lähes samettisen, hiilihapoiltaan pienikuplaisen suutuntuman, on lämminhenkinen joulu-porter valmis. Hyvä valinta mielen sekä kehon lämmittäjäksi kylmänä talvipäivänä.

39/50

Jouluisia 2013 - Plevnan Siperia

Tällä kertaa maistelulasiin kaatui kiistatta loppuvuoden hypetetyin sekä odotetuin olut. Useista Alkon hyllyistä tämä hävisi jo muutamien viikkojen jälkeen sen ilmestymisestä. Olut äänestettiin myös Olutoppaan 2013 vuosiäänestyksessä vuoden parhaaksi olueksi. Lisäksi se on yksi harvoista suomalaisista oluista, mikä on valittu 1001 Beers You Must Try Before You Die -kirjaan. Kyseessä on tietenkin, mikäpä muukaan kuin tamperelaisen Panimoravintola Plevnan Imperial Stout, Siperia. 

Panimo - Panimoravintola Plevna / Koskipanimo

Olut - Siperia

Maa - Suomi

Tyyli - Imperial Stout

Alkoholi% - 8% / 270 EBC / 95,5 EBU

Siperian värin kuvailemiseen ei montaa sanaa tarvita, pelkkä pikimusta riittää. Ruskea vaahto on runsas sekä hieman reikäinen. Kaunis olut toisin sanoen. Tuoksu on vahvan paahteinen sekä hedelmäinen. Lisäksi havaittavissa on karamellimaista makeutta. Makupuoli on Siperiassa todella tiukka. Ensimmäisenä suun täyttää kahvin sekä vahvan paahtuneisuuden maut. Näitä tukee heti seuraavana tuleva voimakas humalan katkeruus. Nämä yhdessä luovat hyvin vahvan makupaletin, jota alkoholi sekä sopivan pehmeä suutuntuma kuitenkin pehmentävät. 

Tuomio: Varsin voimakkaasti humaloitu IS, joka ei jätä varaa jossitteluille. Kuitenkin itselleni tuli fiilis, että onko jopa liian hypetetty? Useat huikeat arvostelut saivat ehkä odottamaan vielä hieman enemmän. Olipa asia miten tahansa, joka tapauksessa kyseessä on erinomainen olut. Olut, josta Plevna sekä Koskipanimo saavat olla ylpeitä.

40/50

Jouluisia 2013 - Mikkeller Santa's Little Helper 2013

Joka joulu jo vuodesta 2007 lähtien, on tanskalainen Mikkeller luonut heidän yhdestä jouluoluestaan, Santa's Little Helper:istä hieman uudistetun version. Eikä vuonna 2013 ollut tarvetta tehdä asiaan minkäänlaista poikkeusta. "Pukin pikku apulainen" on pohjimmiltaan tumma Strong Ale vaihtuvilla mausteilla. Pullosta ei tarkempia informatioita mahdollisista mausteista löytynyt, joten tällä kertaa on vain tyydyttävä mitäänsanomattomaan virkkeeseen: "Sisältää mausteita." Kuitenkin, olivatpa mausteet lähes mitä tahansa, kuulostaa tämä olut papereilla silti herkulliselta. Toivottavasti Mikkellerin pojat ovat onnistuneet tuttuun tapaan, luoden hienon sekä loistavan oluen.

Oman pulloni ostin parin kuukauden takaisella Ruotsin-matkalla. Samalla reissulla tuli Systembolagetista haettua myös hieman muutakin, joista lisää varmasti myöhemmin.

Panimo - Mikkeller (De Proef Brouwerij)

Olut - Santa's Little Helper 2013

Maa - Tanska

Tyyli - Belgian Strong Ale

Speksit - 9,1% / ? EBC / ? EBU

Lasiin kaatuu hyvin tummaa, häivähdyksen verran punertavaa olutta. Yleisilme on kuitenkin varsin musta. Siitä huolimatta, sakkaa näkyy lasin pohjalla yllättävän paljon. Maitokahvin värinen vaahto on hieman niukka, mutta sitäkin pysyvämpi. Kaikin puolin varsin kaunis olut. Tuoksu on kahvinen, mausteinen sekä hedelmäinen. Lisäksi siitä löytyy pieni häivähdys toffeeta. Paras asia tässä oluessa on kuitenkin sen maku. Kahvisuus, paahteisuus sekä mausteisuus luovat yhdessä siitä uskomattoman tasapainoisen. Lisäksi juuri sopiva määrä alkoholia pehmentää sekä täyteläistää makua entisestään. Oluen kruunaa suutuntuma, joka on pehmeyden sekä sopivan hiilihappoisuuden täydellinen liitto. 

Pidin todella paljon. Ehdotonta jouluoluiden aatelia.

42/50

Jouluisia 2013 - Mikkeller Hoppy Lovin' Christmas

Monin kerroin palkittu kööpenhaminalainen pienpanimo Mikkeller, mikä on tunnettu monista hyvin kokeilevista sekä rajoja rikkovista oluistaan, toi markkinoille tänäkin jouluna kourallisen erilaisia sekä -tyylisiä jouluoluita. Yhden näistä myös Alko otti omiin valikoimiinsa. Kyseessä on inkiväärillä sekä männyllä maustettu IPA, Hoppy Lovin' Christmas. Mutta saako IPA:sta tehtyä edes mausteilla jouluisen oluen?

Panimo - Mikkeller (De Proef Brouwerij)

Olut - Hoppy Lovin' Christmas

Maa - Tanska

Tyyli - IPA / India Pale Ale

Alkoholi% - 7,8% / 24,5 EBC / 57 EBU

Mikkellerin joulu-IPA on sameaa, hunajan väristä olutta, täyteläisen näköisellä vaahdolla. Paljon tätä kauniimpaa ei olut omasta mielestäni voi olla. Tuoksu on IPA:ille tyypillisen sitruksisen hedelmäinen. Vahva humalaisuus oikein huokuu oluen tuoksusta. Eikä maku tee asian suhteen poikkeusta. Humalaa löytyy varsin reilusti ja se jättää suuhun hyvin katkeran, mutta miellyttävän jälkimaun. Hedelmäisyys sekä alkoholi täyteläistävät oluen ennestään varsin jyrkkää makumaailmaa tehden siitä samalla myös pehmeämmän. Sopivan hiilihappoinen suutuntuma antaa oluelle hieman ryhtiä.

Kokonaisuudessaan tämä Mikkellerin luomus on loistava IPA! Maku on kaikin puolin tasapainossa. Mutta onko tämä jouluolut, siitä en ole vieläkään varma. Hyvä olut se ainakin on, kaikesta huolimatta.

40/50

Jouluisia 2013 - Gouden Carolus Christmas

Yksi Alkon vuoden 2013 jouluoluista oli tunnetun belgialaisen Het Anker-panimon Gouden Carolus Christmas. Juoluhenkeä tähän belgi-olueen on yritetty saada lisäämällä siihen mausteita, yhteensä kuutta erilaista yrttiä. Onnistuessaan, tämä olut vaikuttaisi varsin hyvältä. Enkä panimon taitoja tässä asiassa yhtään epäile, sillä Brouwerij Het Anker perustettiin Mecheleniin, Pohjois-Belgiaan jo vuonna 1471, ollen näin yksi Belgian vanhimmista panimoista. Van Breedamin suvun omistukessa tämä kyseinen oluttehdas on ollut aina vuodesta 1872 asti. Joten tietoa ja taitoa tästä panimosta varmasti löytyy rutkasti yhden jouluoluen tekemiseen.

Panimo - Brouwerij Het Anker

Olut - Gouden Carolus Christmas

Maa - Belgia

Tyyli - Strong Ale

Speksit - 10,5% / 75,5 EBC / 15,1 EBU

Gouden Carolusin jouluversio on väriltään musta. Sen päälle muodostuu kaunis, kestävä, kermavaahtomaisen kuohkea sekä maitokahvin värinen vaahtokukka. Tyypillisen näköinen belgi-olut kaikessa komeudessaan. Tuoksu on monipuolinen. Siitä löytyy makeutta sekä hedelmäisyyttä, mallasta toki unohtamatta. Erikoisuutena on varsin vahva lakritsin aromi, joka on miellyttävä sekä mukavan erilainen. Myös maku jäljittelee tätä oluen koko tuoksua melko tarkasti. Suulla on havaittavissa makeutta, hedelmäisyyttä, paahtuneisuutta sekä lakritsia. Myös alkoholi maistuu jossain määrin, mikä ei tosin ole ihme näin korkeilla prosenteilla. Maku on lämmin ja täyteläinen, juuri oikeanlainen jouluolueen. Pehmeys ja pienikuplaisuus on piste i:in päälle. Tämä on omasta mielestäni ehdottoman loistava jouluolut! Koko pullon sisällöstä nautin täysin rinnoin, eikä alkoholi haitannut itseäni missään vaiheessa. Hatunnosto vaan sinne Pohjois-Belgian suuntaan.

40/50

Plevnan Stout

Illan lähestyessä loppuaan päätin ottaa vielä yhden oluen. Kolmen Alen jälkeen kaipasin jo kuitenkin hieman jotain muuta, kuin vaaleaa sekä humalaista Alea. Niinpä viimeiseksi olueksi valikoituikin Plevnan Stout, joka on niittänyt mainetta monissa eri oluttapahtumissa sekä palkittu oluena jopa 10 eri kertaa. Paperilla kaikki näytti todella lupaavalta, mutta mikä mahtoi olla asian oikea laita?

Lainaus Plevnan sivuilta: "Suomalaiseksi olutklassikoksi muodostunut Plevnan lippulaiva irlantilais-tyyppinen dry stout. Oluessa kermainen vaahto ja täyteläinen maku. Stoutin ystävän unelma."

Panimo - Plevna / Koskipanimo

Olut - Stout

Maa - Suomi

Tyyli - Dry Stout

Speksit - 7% / ? EBC / ? EBU

Plevnan Stout on mustaa, hyvin mustaa. Maitokahvin värinen vaahto kestää mukavan tovin, ollen samalla myös hyvin tiheää. Tuoksu on oluessa varsin makea sekä kahvinen. Taustalta löytyy myös lievästi paahtuneisuutta. Vahva kahvisuus on läsnä myös oluen lämminhenkisessä maussa. Kahvin lisäksi siitä löytyy suklaata, makeutta, hedelmäisyyttä sekä vahvaa paahtuneisuutta, ennemminkin jo palaneen makua. Kokonaisuudessaan maku on pehmeä sekä täyteläinen. Vahva hiilihappoisuus yhdistettynä pehmeään suutuntumaan on loistava yhdistelmä. Kaiken kaikkiaan kyseessä on sellainen Stout, mikä ainakin itseeni teki syvän vaikutuksen. Eikä suomalaisuus latista tätä fiilistä ollenkaan, pikemminkin vain vahvistaa! Hyvä Plevna, minä todella pidin.

39/50

Plevnan Severin Extra I.P.A.

Päätin jatkaa iltaa IPA linjalla ja seuraavana vuorossa olikin Plevnan se ehkä hieman tunnetumpi versio IPAsta, nimittäin Plevnan Severin Extra I.P.A.. Aivan toivoton olut tämä tuskin on, sillä vuonna 2007 se on jopa valittu vuoden olueksi Helsinki Beer Festivaleilla. Mielenkiinnolla odotin, että millainen humalapommi mahtoi olla kyseessä.

Lainaus Plevnan sivuilta: "Panimomestarimme ovat keittäneet “perinteisen” Plevnan I.P.A.: n tilalle jenkkityylisen Indian Pale Alen. Todella terävästi humaloitu pintahiivaolut = suustaladattavaa kuivaruutia…"

Panimo - Plevna / Koskipanimo

Olut - Severin Extra I.P.A.

Maa - Suomi

Tyyli - IPA / India Pale Ale

Speksit - 5,9% / ? EBC / ? EBU

Severin Extra I.P.A. on tummankultaista, tiheä vaahtoista olutta. Tiheyden lisäksi vaahto on myös kestävää, joten se ei häviä kuin tuhka tuuleen aivan  ensimmäisten sekuntien aikana. Tuoksultaan olut on runsaan hedelmäinen, jossa on ripaus kukkaisuutta sekä maltaisuutta. Vahva sekä miellyttävä kuvaa tuota tuoksua oikein hyvin. Maussa on IPAlle tyypillinen kunnon humalanpuraisu. Taustalla on jonkin verran myös hedelmäisyyttä, varsinkin sitruksisuutta. Suutuntumaltaan Severin Extra on Plevnan oluille tyypillisen hiilihappoinen. Sen runsaat ja voimakkaat kuplat tekevät tästäkin humalapommista raikkaan ja lähes keveän juotavan. Tiivistetysti: maukas humala-juoma.

37/50

Plevnan Smörre Ruis I.P.A

Toiselta oluelta halusin jotain hieman enemmän kuin Cotton Alelta. Niinpä päätinkin siirtyä humala-asteikossa pykälän eteenpäin ja valitsin Plevnan Smörre Ruis I.P.A.:n. Ruis tuo yleensä aina olueen mukavan maullisen vivahteen, joka yhdessä India Pale Alen humalointiin kuulostaa enemmän kuin herkulliselta. Toivottavasti Koskipanimo olisi osannut asiansa ja tehnyt maultaan erinomaisen oluen.

Lainaus Plevnan sivuilta: "Cristian Andersenin reseptin mukaan valmistettu jenkkityylinen I.P.A. Cristian on kuuluisan Ölfabrikenin panimomestari. Oluessa käytetty viittä eri humalalajiketta. Rapsakan humaloinnin pyöristää vahva mallaspohja. Tuoksussa ja maussa löytyy makeahko rukiinen tuoksu."

Panimo - Plevna / Koskipanimo

Olut - Smörre Ruis I.P.A.

Maa - Suomi

Tyyli - IPA / India Pale Ale

Speksit - 5,9% / ? EBC / ? EBU

Väri on kohtuu tummaa IPAksi, oikestaan jopa punertavaa rukiin johdosta. Itse istuin niin pimeässä kohdassa, etten sitä tarkemmin pystynyt tutkimaan. Sen kuitenkin näin, ettei vaahto jaksa kauaa oluen päällä odotella, vaan häviää se lähes samointein. Tuoksua onkin sitten selvempi havainnollistaa. Siinä on paljon ruismaisuutta, mikä tekee tuoksusta ruisleivän kaltaisen. Myös IPOille tyypillinen, vahva humaloinnista johtuva hedelmöisyys on läsnä. Makupaletista löytyy lievää paahteisuutta, ruista, makeutta sekä humalan katkeruutta. Ne luovat keskenään pehmeän ja täyteläisen maun. Todella hiilihappoinen suutuntuma tekee oluesta pirteän juotavan. Kaiken kaikkiaan raikas, mutta makurikas IPA. 

36/50